Vaihdan petivaatteet sänkyyn, illalla sitten ihana kääriytyä puhtaaseen pesään. Pesältä se tuntuu, oma sänky. Turvalliselta ja lohduttavaltakin, yksinäisyyden hetkinä. Peti tuntuu hyvältä siksikin, että siinä on lupa vain olla. Saa levätä, rauhoittua, nukahtaa.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Paitsi turvallinen pesä, sänky on myös luonnollinen paikka nautinnolle, hellyyden ja rakkaudenosoitusten, hyvänä pitämisen tyyssija. 

Olen haaveillut monesti saavani käpertyä lakanoihin rakkaan vierelle. Ja herätä siitä, läheltä, niin ettei hellimiselle ole tietoisuuden viritessä, heräämisen ensi hetkistä alkaen minkäänlaista välimatkaa. Puhtaita lakanoita sijatessani olen toivonut petaavani meille, heittänyt lakanoiden väliin unelmia toisen löytämisestä sinne rinnalle. Viime aikoina olen ollut vähän surumielisempi, unelmien siivet eivät ole enää niin kantaneet. Mutta toivonkipinä on kyllä vielä tallessa.